VILLE KUHLMAN

Lempisellä
5 vuotta

“Varsikin se, että saat aikaiseksi jotain toimivaa ja sitten näkee, että käyttäjät rupee oikeasti käyttämään sitä sinun työstämää ominaisuutta, joka on hyödyllinen, siitä tulee se wau-fiilis.”

Senior Associate Ville Kuhlmanilla tuli täyteen 5 työvuotta Lempinen & Partnersilla sen kunniaksi haastattelimme häntä urasta talossa ja tulevaisuuden näkymistä Lempisellä.

Miten päädyit töihin meille?

Olin Pasilan Haaga-Heliassa koulussa (tietojenkäsittelyn koulutusohjelma) ja tarvitsin harkkapaikan, jossa pääsisi vääntämään koodia. Kävin Mol:sta ilmoituksia läpi, soitin jokaiselle ja kysyin voiko saada harkkapaikan. Kaitsu (Kai Lempinen) sieltä sitten vastas ja soitti vielä takaisinkin.
Kuhlman jatkoi kertomalla, että 5 vuotta sitten LinkedIN:nin ympärillä ei ollut samanlaista hypeä eikä opettajat suositelleet käyttämään sitä. Työ- ja harjoittelupaikkoja haettii Mol:sta ja muilta vastaavilta sivuilta ensisijaisesti. Ennen Lempinen & Partnersilla töiden aloitusta hänellä oli oman alan työpaikka, mutta se oli enemmän asiakaspalvelukeskeinen.

Miten työnteko lähti käyntiin?

Siihen aikaan firma oli niin paljon pienempi, että uuden työntekijän sisäänheittämiseen ei ollut oikein mitään valmiita ohjeita. Siihen aikaan oli Niko Asposalo, joka käytännössä hoiti nollasta minun boardauksen sisään Lempiselle. Niko selvitti, mikä kone minulle kannattaisi hommata. Se oli aika hidas prosessi verrattuna siihen, miten se nykyään tapahtuu, Kuhlman muistelee.
Vertauksena viiden vuoden takaiseen minulle (kirjoittaja) ojennettiin uusi työläppäri suoraan pakkausmuoveista käteen.

Mistä työtehtävistä aloitit?

Ensimmäinen työtehtävä oli suunnitella firmalle nettisivut. Meillähän oli vain Sharepoint-sivu Kaitsun siistillä kuvalla ei oikeastaan muuta. Sitten piti lähteä selvittämään mihin nettisivut kannattaisi perustaa ja miten se tapahtuisi. Siitä se sitten lähti liikkelle ja vähän myöhemmin sain sitten ensimmäisen asiakascasen, Kuhlman kertoo.
Haastavaa Kuhlmanille oli työharjoittelun jälkeen varsinaiset työt aloittaessa työn ja koulun tasapainottelu, vaikka hän työskenteli alkuun tuntipohjaisella sopimuksella. Näin jälkiviisaana voi sanoa, että kyllä se koulu kannattaa hoitaa, Kuhlman toteaa.

Millä tavalla tehtävät ovat edenneet viiden vuoden aikana?

Erittäin paljon. Ensin junior-hommissa joku speksasi mitä tehdä. Jos näkisi sen koodin, mitä kirjoitti silloin päivänä nolla tulisi varmaan suru puseroon siitä kuinka huonoa koodia on silloin joskus oikeasti voinut kirjoittaa. Pikkuhiljaa on edistynyt enemmän tällaisen arkkitehdin rooliin, jossa ei niin paljon sitä koodia kirjoita vaan enemmän vastaa siitä kokonaisuudesta. Nykyään myös enemmän serveri- ja infra-puolen hommaa. Matkan varrella on paljon opittu, tullut paljon uutta ja varmasti on vielä samanverran edessä, Kuhlman pohtii.
Koodaaminen on se syy miksi Kuhlman alalle haki ja sitä hän ei halua koskaan jättää, vaikka johtovastuu olisi isompi. Koodausfirmoissa usein oli titteli kuinka iso tahansa koodia tehdäänkin yhdessä ja olisi kiva jos meillä olisi samantyyppistä, että siitä ei joudu koskaan luopumaan, Kuhlman toivoo.

Päivittäinen työskentely meidän porukassa

Kuhlman toteaa, että viikottaiset toimistopäivät olivat todella hyviä tiimihengen nostamiseen ja että koronavirus on vaikuttanut todella paljon työskentelyyn kun ketään työkaveria ei ole nähnyt naamatusten ja tiimihengen nostamiseen olisi hyvä keksiä lisää keinoja.
Peruimme viikottaiset toimistopäivät maaliskuun alkupuolella ja toimistolla oleskelu ohjeistettiin pitämään minimissä. Sen jälkeen toimistopäiviä paikattiin puolen tunnin virtuaalikahvitteluilla. Kesän aikana määritettiin toimistopäivä ja riskiryhmäläisten toimistopäivä erikseen, mutta koronaviruksesta johtuen suurin osa välttää edelleen toimistolla työskentelyä.

Onko työn ja muun elämän tasapainotus onnistunut meillä?

Ehkä vähän turhan usein työjutut seuraa myös sinne töiden ulkopuolelle ja miettii liikaa työjuttuja illalla, Kuhlman myöntää. Itse hän on kuitenkin havainnut, että liikunta on tehokas lääke pään nollaamiseen työpäivän jälkeen. Kuhlman toteaa, että tiukka rajan vetäminen vapaa-ajan ja työn väliin täytyy oppia. Varsinkin korona-aikana se korostuu ja läppäri vain pitää laittaa kiinni ja pois näkyvistä työpäivän päätteeksi. Lopuksi liikunta vielä kruunaa töistä irtautumisen.

Parhaat jutut työssä, mikä motivoi sinua?

Itse tykkään koodauksesta ja olen päässyt koodaamaan paljon. Varsikin se, että saat aikaiseksi jotain toimivaa ja sitten näkee, että käyttäjät rupee oikeasti käyttämään sitä sinun työstämää ominaisuutta, joka on hyödyllinen, siitä tulee se wau-fiilis. Sekin, että kun tekee paljon niin järjestelmän oppii tuntemaan niin hyvin, että se itsessään tekee hommista kivoja. Eniten kuitenkin juuri se, mitä saa aikaiseksi on se palkitsevin fiilis, Kuhlman pohtii.

Onko jokin projekti jäänyt erityisesti mieleen?

ITOM-projekti, jossa kehitettiin automatisaatiota. Siisti nähdä kun nyt vihdoin satoja ihmisiä alkaa käyttämään sitä pitkän kehityksen jälkeen ja nyt se toimii käytännössä hyvin.

Miten firma on kehittynyt tai muuttunut 5 vuoden sisällä sinun näkökulmastasi?

Onhan se tosi paljon kehittynyt viiden vuoden sisällä. Roolit ja vastuut ovat muuttuneet paljon. IAM-track on ollut ehkä kaikkein suurin muutos, koska ennen sitä ollaan oltu puhtaasti konsultointitalo ja nyt ollaan yrityksenä muutakin kuin konsultointitalo eli tuotekehitystä myös. Saa nähdä mihin suuntaan se muuttaa meitä tulevaisuudessa, että tuleeko meistä enemmän tuotekehitystalo vai jatketaanko konsultointitalona, Kuhlman tuumailee.
Kuhlmanin aloittaessa yritys oli viisihenkinen, viiden vuoden aikana henkilöstön määrä on noin kolminkertaistunut.

Ajatuksia firman tulevaisuuden kehityksestä?

Kuhlman kertoo, että vastuualuiden tarkempi jaottelu (jota onkin jo kaavailtu) on tärkeää, kukaan ei voi erikoistua ServiceNow:n prosesseista hirveän moneen, koska ne ovat nykyään niin laajoja. Esimerkiksi henkilöittäin voisi määrittää, että tietty henkilö keskittyy ITSM-puoleen, toinen ITOM:iin ja niin edelleen, että yhdellä henkilöllä ei ole liian monta osa-aluetta hallinnassa. Palvelun laatu paranee kun tietty henkilö keskittyy yhteen prosessiin ja tuntee sen yksityiskohtaisesti. Kuhlamanin mielestä olisi hyvä myös saada ServiceNow:n kylkeen toinen tuote, jota konsultoidaan tulevaisuudessa.

Omat tulevaisuuden näkymät firmassa?

Puhtaasti kiinnostus ja intohimo on ITOM:ssa ja oikeastaan palvelinpuolessa sekä infrassa. Koodaus tietenkin on myös tärkeää. Haaverooli olisi olla tekninen arkkitehti, joka tuntee softat, alustat ja kaiken teknisesti, Kuhlman kertoo.

Julkaisupäivä 1.10.2020